Mitä kesällä kannattaa tehdä?
Rehtori Marja-Kaarina Marttilan blogi
Suomen Raamattuopisto
Kesäkuu 2022
Mitä kesällä kannattaa tehdä?
Kesäloman suunnittelu on mukavaa ja sitä voi tehdä vaikka koko vuoden. Pääsin suunnittelemaan omaani vasta nyt ja jaan tässä yhden oivalluksen, jonka sain. Kokoonnuimme täällä Suomen Raamattuopistossa kiittämään ja iloitsemaan lukuvuoden matkasta yhdessä pari viikkoa sitten. Kevätjuhlassa katsotaan taaksepäin ja eteenpäin ja on aina koskettava hetki, kun päästään laulamaan suvivirsi. Sen lopuksi laulamme:
Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas, ain armos sille paistaa, niin autuas se on.
Elämme epävakaassa maailmassa, jossa kuolee tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin normaalisti. Koronapandemia vaikuttaa edelleen ja saa joillakin aikaan vakavaa tautia samalla kun jo toinen virus leviää ympäri maailmaa ja Euroopassa riehuu julma sota, jossa on kuollut tuhansia siviilejä sotilaista puhumattakaan.
Mihin olemme menossa, miten jaksamme ja mistä löydämme avun ja rohkeuden elää. Rukoilemme Jumalalta apua, ehkä huudammekin hänen nimeään avuksi kuten sana kehottaa, mutta joskus meillä saattaa mennä ohi hänen hiljainen äänensä sanassa. Elämme keskellä jatkuvaa tietotulvaa, jossa näemme kuvia ja kuulemme päivän aikana valtavan määrän informaatiota. Korvamme ja silmämme yrittävät valikoida, mikä kuuluu minulle, mitä tietoa tarvitsen tai mitä viihdettä tai sosiaalista kanavaa haluan seurata ja minkä sulkea. Turrumme äänen ja kuvan jatkuvaan virtaan. Aikamme luo myös paineita aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa ja yhteydestä ystäviin tuleekin vaatimus ja suoritus.
Hiljaisuutta kuuntelemassa Arvo Pärt keskuksessa
Kävin toukokuussa Virossa ja kuuntelin hiljaisuutta. Hiljaisuutta, jossa kuului vain mustarastaan laulu. Vietin iltapäivän kauniissa Laulasmäen rantamännikössä Arvo Pärt -keskuksessa. Kuuluisa virolainen, tällä hetkellä yksi eniten soitettu säveltäjä, Arvo Pärt kertoi keskuksen videolla kriisistä, johon hän joutui 1970- ja 80-luvuilla nuorena säveltäjänä Neuvosto-Virossa. Arvo koki, että musiikki, jota hän kuuli ympärillään ja jota soitettiin sen ajan maailmassa oli täynnä melua. Siitä ei pystynyt kuulemaan, mitä haluttiin sanoa.
Pärt kaipasi äänen puhtautta, sävelen selkeyttä, mikä johti lopulta syvään oman elämän kriisiin ja hengelliseen etsintään. Päästäkseen melusta hiljaisuuteen hän loi kriisin keskellä oman tyylinsä säveltää. Hän kutsuu sitä tintinnabuliksi. Nimi tulee pienten kellojen äänestä. Hänen musiikissaan soi myös hiljaisuus. Tintinnabuli on oikeastaan myös ideologia, persoonallinen suhde elämään ja syvästi kristillisiin arvoihin ankkuroitunut vakaumus, johon kuuluvat hengellinen hartauselämä sekä totuuden, kauneuden ja puhtauden etsintä. Arvo Pärt keskuksen keskellä on pieni kappeli, jonka seinälle on kirjoitettu Adamin valitusvirsi: Be merciful unto me oh Lord, Bestow on me the Spirit of humility and love. Ole minulle armollinen Herra, anna minulle nöyryyden ja rakkauden henki.
Koko Pärtin sävellystyö voidaan tiivistää kolmeen sanaan sound, silence and word. Ääni, hiljaisuus ja sana.
Mitä Raamattu sanoo hiljaisuudesta?
Kun Elia oli ensin kuunnellut epäjumalanpalvojien Baalin profeettojen kovaa meteliä kuivan kauden keskellä sateen aikaan saamiseksi, hän itse sai tappouhkauksen ja kauhuissaan pakeni kuolemaa ensin autiomaan hiljaisuuteen, jossa enkeli ruokki häntä. Sitten hän jatkoi pakomatkaansa kulkien 40 päivää ja 40 yötä kunnes tuli Horeb-vuorelle, jossa hän asettui yöksi luolaan. Henkensä edestä pakenevalle profeetalle Herra sanoi:
´Mene ulos ja asetu vuorelle Herran eteen. Ja katso, Herra kulki ohitse, ja suuri ja raju myrsky, joka halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä; mutta ei Herra ollut myrskyssä. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys; mutta ei Herra ollut maanjäristyksessä. Maanjäristyksen jälkeen tuli tulta; mutta ei Herra ollut tulessa. Tulen jälkeen tuli hiljainen tuulen hyminä." Kun Elia kuuli hiljaisuuden, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle. Siinä hän kuuli Herran äänen jälleen. (1. Kun. 19:11–12.)
Jeesus meni yksinäisyyteen rukoilemaan
Elia oli esikuva Jeesuksesta, josta sana kertoo meille, että kaiken ihmisvilinän ja jatkuvan apua etsivien virran keskellä, hän aamuisin vetäytyi yksinäisyyteen rukoilemaan. Jeesuskin tarvitsi hiljaisuutta ja aikaa kahdestaan Isänsä kanssa.
Kesälomalla meidänkin kannattaa varata aikaa omille hiljaisille hetkille, joissa avautuu Raamatun sanalle kanava. Jumala haluaa tavoittaa meidät ja haluaa kuunnella sinua ja minua. Saamme sanasta rohkaisua, toivoa tai myös nuhdetta ja muistutusta. Kun heräät kesäaamuna lintujen lauluun tai laineiden liplatukseen, voit etsiä Valitusvirsien 3. luvun, jossa meille vakuutetaan:
Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo: »Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.» Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta.
Järjestäkäämme elämämme niin, että löydämme tulevan kesän aikana, oli se sitten työtä tai lomaa, säännöllisesti mahdollisuuden hiljaisuuteen sanan ja rukouksen lahjoja käyttäen. Raamatun avatessasi voit sanoa kuten pikkupoika Samuel sanoi, puhu Herra palvelijasi kuulee ja sitten kuunnella Herran hiljaista ääntä Elian tapaan.
Armon auringossa leväten,
Marja-Kaarina Marttila